
En muista, että mikään Remeksen aiemmista kirjoista olisi ollut minulle näin sitkeä luettava. Vasta nyt, kun olen lukenut kolmasosan alkaa kunnolla tapahtua ja olen juonessa kiinni!
Ensimmäiset kymmenen-viisitoista lukua olivat kuin tervaa, uni tuli aina silmään lukiessa. En ole koskaan pitänyt sotakirjallisuudesta, tai natsijutuista. Tässä kirjassa mennään syvälle historiaan, ydinaseisiin ja synkkään rotusyrjintään.
Erikin isä Rolf katoaa mystisesti. Erik ottaa selvää mihin hänen isänsä lähti ja jäljet johtavat Saksaan. Erik lähtee perään, vilaukselta hän näkee isänsä auton kyydissä ahdistuneen näköisenä. Erik pelkää mitä hän saakaan selville isästään ja äidistään. Ehkä totuus ei olekaan sama kuin mitä hän luuli sen olevan.
Samaan aikaan lauma teini-ikäisiä poikia hakee Saksata uraania ja suunnittelee pientä ydinkärkeä...Rolf on napattu, jotta uraani löytyisi vanhasta kätköstä. Pojat ovat kuljettaneet sen uuteen piiloon. Uraanin ja menneisyyden vuoksi sekä Rolf että tämän sukulaispoika tapetaan.
Olen vasta sivulla 223. Nyt tässä vasta alkaa tapahtua!
Edit 29.5.2009
Jaahas olen tämän kirjan lukenut aikaa sitten mutten ole kerennyt/jaksanut/viitsinyt siitä sen kummemmin kertoa. Melkoinen paketti oli!
Rolf tosiaan tapetaan hänen oman taustansa vuoksi. Onneksi Rolf on nauhoittanut kasetin, jonka hänen poikansa saa lakimieheltä. Erik ja hänen vaimonsa ottavat selvää Erikin äidin taustasta, jotain vihiä on nimittäin saatu rotuopista ja ihmiskokeista keskellä natsisaksaa... Erikin isän taustakaan ei näytä kovin houkuttelevalta, kun puhutaan uraanin kehittelemisestä ja ydinkokeista.
Kaikkea en paljasta, sillä silloin menee hohto tästä kirjasta! Suosittelen lukemaan niin asioista kiinnostuneille kuin Remes-faneille!
Kuva: WSOY

0 kommenttia:
Lähetä kommentti